Etusivu

Olen syntynyt 1.4.1969 Eestissä / Virossa, Ida-Viru läänissä, kylässä nimeltä Toila. Olen myöskin viettänyt oman lapsuuden samoilla seuduilla, sekä kansankoulukin tuli suoritettua, ehkäpä ei ihan kiltimpänä oppilaana. Ken on meistä se enkeli? Myöhemmin opiskelin minä kaksi vuotta Jänedan opistossa, jonka jälkeen keskeytin opinnot. Kerkesin nauttia yhden vuoden kolhoosin elämästä, jonka jälkeen kutsui armeija meikäläistä kahdeksi vuodeksi Suomen ja entisen Neuvostoliiton rajalle Sallan lähimaisemiin. Niinpä vietin kaksi vuotta Kuolajärvellä, Kovdorin sekä Alakurtin välisessä maastossa. Armeijasta palattuni avioiduin sekä palasin kolhoosiin. Syntyi pari reipasta poikaa. Huomattuamme ex-vaimoni kanssa, että emme sovi yhteen, niinpä erottiin. Eestin itsenäistyttyä jatkoin työskentelyä muutamissa yksityisyrityksissä parin vuoden ajan, jolloin tutustuin nykyiseen vaimoon! Piakkoin olikin vaimoni raskaana ja siitä se Suomeen muutto alkoi. Olimme suunnitellut pojan synnytyksen Suomessa, mutta siinäkin meillä kävi toisin. Vierailulla kotimaassa rakkaampani tutustui paikallisen synnytyssairaalaan Kohtla-Järvellä. Muutama päivä vierähti oikein vauhdikkaasti, muun muassa poikani ja vaimoni lennätettiin Medi-Heli helikopterilla Helsinkiin. Olisihan se ollut liian helpon kuulloista, jos minäkin olisin kyytiin mahtunut. Niinpä tuli yö vietetty Tallinnassa. Romantiikka se siinäkin, yksin öisiä katuja tassutellen, eikä kynttilöistä väliä. Eksyinhän minä seuraavana päivänä Helsinkiinkin. Kotoisin maalta ja ny yksin keskelle isoa, tuntematonta kaupunkia, pitäisi löytää vaimo ja lapsi. Ei kännyköitä, kirjeen olisin voinut lähettää…! Eipä kuitenkaan niin huonoa tuuri voi olla, että siihen olisin jäänyt. Ihmeenkaupalla selvittiin taksikuskin kanssa vaimoni luokseen lastenklinikalle. Siitä lähtien olen pyrkinyt pysymään vaimoni kyydissä, jotta en eksyisi maailmalla. Vakituisesti muutettuani maahan, olin minä kaksi vuotta työttömänä, joka oli yhtä helvettiä. Työttömänä ollessaan suoritin minä pienyrittäjän kurssin Vantaalla. Suomessa olen minä työskennellyt ala-asteella kuutisen lukuvuotta, jonka aikanaan suoritin koulukäyntiavustajan tutkinnon. Rovaniemellä olen minä suorittanut, niin puusepän perustutkinnon, sekä linja-auton kuljettajan tutkinnon. Nyt olen minä saanut olla linja-auton kuljettajana vuodesta 2003. Minut valittiin 30.11.2008 Gold Line Oy pääluottamusmieheksi. Työtä teen mielelläni niin autojen, kuin myös ihmisten parissa. Ammattiyhdistys toiminnan minä aloitin Vantaalla. Ollessani koulukäyntiavustajana, meiltä puuttui kokonaan oma ammattiyhdistystoiminta. Osa koulukäyntiavustajista kuului talonmiesten kanssa, osa jopa opettajien kanssa samaan laarin. Silloin alettiin perustamaan koulukäyntiavustajille omaa osastoa KTV:ssä (nykyisin JHL). Nykyisin koitan vaikuttaa AKT:ssä. Olen ollut Rovaniemen Kuljetustyöntekijät Ry Os.123 jäsenenä vuodesta 2003. Toimikunnassa olen vuodesta 2010, jossa olen myös järjestö- ja koulutus vastaava. AKT Järjestö- ja koulutusvaliokunnassa toiminut vuodesta 2011. Suurimpana harrastuksena on kalastus. Nautin niin virvelöinnistä, kuin myös perhostelusta, sekä vetouistelusta. Voisinpa jopa sanoa, että kalastus on miltei sairaaloista. Mielelläni harrastelen kaikenlaista mikä ei luita katko. Käyn mielelläni kuntosalilla, uimassa, rullaluistelemassa, laskettelemassa. Joskus saatan jopa eksyä ravintolaan tanssahtelemaan, sekä virvokkeita nauttimaan! Harrastan myös rekisteröimättömän ”Eestlased Lapimaal” seuran toimintaa. Valitettavasti on viimeinen toiminto jäänyt hieman paitsioon, mutta olemme kuitenkin silloin tällöin kokoontuneet pienryhmissä. Haaveena on vielä nostattaa ”Eestlaset Lapimaal” aktiiviseen toimintaan. Elämässä täytyy olla haaveita ja unelmia, jotta voimme toteuttaa edes osan niistä! vahur1969@hotmail.com Kiitoksia kun kävit katsomassa minuun kotisivua! Ihminen se minäkin olen ja vieläpä ihan normaali sellainen. Kiitos kaikille... Yksi halaus voi poistaa tuhat murhetta! Toivotan kaikille oikein hyvää jatkoa ja hyviä valintoja elämäntielle!

Olen syntynyt 1.4.1969 Eestissä / VirossaIda-Viru läänissä, kylässä nimeltä Toila. Olen myöskin viettänyt oman lapsuuden samoilla seuduilla, sekä kansankoulukin tuli suoritettua, ehkäpä ei ihan kiltimpänä oppilaana. Ken on meistä se enkeli? Myöhemmin opiskelin minä kaksi vuotta Jänedan opistossa, jonka jälkeen keskeytin opinnot. Kerkesin nauttia yhden vuoden kolhoosin elämästä, jonka jälkeen kutsui armeija meikäläistä kahdeksi vuodeksi Suomen ja entisen Neuvostoliiton rajalle Sallan lähimaisemiin. Niinpä vietin kaksi vuotta Kuolajärvellä, Kovdorin sekä Alakurtin välisessä maastossa. Armeijasta palattuni avioiduin sekä palasin kolhoosiin. Syntyi pari reipasta poikaa. Huomattuamme ex-vaimoni kanssa, että emme sovi yhteen, niinpä erottiin. Eestin itsenäistyttyä jatkoin  työskentelyä muutamissa yksityisyrityksissä parin vuoden ajan, jolloin tutustuin silloiseen tulevan vaimoon!

Piakkoin olikin vaimoni raskaana ja siitä se Suomeen muutto alkoi. Olimme suunnitellut pojan synnytyksen Suomessa, mutta siinäkin meillä kävi toisin. Vierailulla kotimaassa rakkaampani tutustui paikallisen synnytyssairaalaan Kohtla-Järvellä. Muutama päivä vierähti oikein vauhdikkaasti, muun muassa poikani ja vaimoni lennätettiin  Medi-Heli helikopterilla Helsinkiin. Olisihan se ollut liian helpon kuulloista, jos minäkin olisin kyytiin mahtunut. Niinpä tuli yö vietetty Tallinnassa. Romantiikka se siinäkin, yksin öisiä katuja tassutellen, eikä kynttilöistä väliä. Eksyinhän minä seuraavana päivänä Helsinkiinkin. Kotoisin maalta ja ny yksin keskelle isoa, tuntematonta kaupunkia, pitäisi löytää vaimo ja lapsi. Ei kännyköitä, kirjeen olisin voinut lähettää…! Eipä kuitenkaan niin huonoa tuuri voi olla, että siihen olisin jäänyt. Ihmeenkaupalla selvittiin taksikuskin kanssa vaimoni luokseen lastenklinikalle. Siitä lähtien olen pyrkinyt pysymään vaimoni kyydissä, jotta en eksyisi maailmalla.
Hannele ja minä oleme tuomittu eroon Lapin Käräjäoikeuden päätöksella, erossa oleme asuneet marraskuusta 2018 lähtien.

Vakituisesti muutettuani maahan, olin minä kaksi vuotta työttömänä, joka oli yhtä helvettiä. Työttömänä ollessaan suoritin minä pienyrittäjän kurssin Vantaalla. Suomessa olen minä työskennellyt ala-asteella kuutisen lukuvuotta, jonka aikanaan suoritin koulukäyntiavustajan tutkinnon. Rovaniemellä olen minä suorittanut, niin puusepän perustutkinnon, sekä linja-auton kuljettajan tutkinnon. Nyt olen minä saanut olla linja-auton kuljettajana vuodesta 2003. Minut valittiin 30.11.2008 Gold Line pääluottamusmieheksi. Gold Line fuusioituessa Koskilinjojen kanssa minä olen toiminut luottamusmiehenä Rovaniemellä ja Oulussa on pääluottamusmies.Työtä teen mielelläni niin autojen, kuin myös ihmisten parissa.

Ammattiyhdistys toiminnan minä aloitin Vantaalla. Ollessani koulukäyntiavustajana, meiltä puuttui kokonaan oma ammattiyhdistystoiminta. Osa koulukäyntiavustajista kuului talonmiesten kanssa, osa jopa opettajien kanssa samaan laarin. Silloin alettiin perustamaan koulukäyntiavustajille omaa osastoa KTV:ssä (nykyisin JHL).
Nykyisin koitan vaikuttaa AKT:ssä. Olen ollut Rovaniemen Kuljetustyöntekijät Ry Os.123 jäsenenä vuodesta 2003. Toimikunnassa olen vuodesta 2010, jossa olen myös järjestö- ja koulutus vastaava.  AKT  Järjestö- ja koulutusvaliokunnassa toiminut vuodesta 2011. Linja-autojaostossa varajäsenenä vuodesta 2011 ja varsinaisena jäsenenä aloitin 24.1.2013. Osasto 123:n syyskokouksessa  26.10.2012 minut valittiin osaston puheenjohtajaksi. 12-14.6.2014 XVI Edustajakokouksessa tulin valituksi AKT:n hallitukseen.
2018 edustajakokouksessa tulin valituksi uudelleen AKT:n hallitukseen. Myös Järjestö- ja koulutusvaliokunnassa jatkan puheenjohtajana. Vuonna 2019 huhtikuussa minut valittiin AKT:n hallituksen varapuheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajuus tuo mukansa myös muita ylimääräisia toimia.

SDP:n riveihin liityin vuonna 2011. Kansanedustaja ehdokas Juhani Salmelan pyynnöstä toimin hänen vaalipäällikkönä alkuvuonna 2011.
Syksyllä 2012 olin itse kunnallisvaali ehdokkaana. Laihoin tuloksin, mutta itse olin ekakertalaisena oikein tyytyväinen saatuani 37 ääntä. Kiitokset äänestäjille, kokemus oli oikein positiivinen! Tällä tuloksella minut on hyväksytty Rovaniemen kaupungin Vapaa-ajan lautakunnan varajäseneksi.
Vuonna 2017 kunnallisvaaleissa 71 ääntä. Valtuuston varapaikka ja teknisenlautakunnan, sekä vammaisneuvoston, että jätehuoltojaoston jäsenyys. Vuonna 2019 1.8 (kauden puolivälissä) sanoin kaupungin luottamustoimet irti ja 9.9.2019 minut kaupungin valtuusto vapautti tehtävistä, koska ay-toimintoja on kevän aikana lisäntynyt.

Suurimpana harrastuksena on kalastus. Nautin niin virvelöinnistä, kuin myös perhostelusta, sekä vetouistelusta. Voisinpa jopa sanoa, että kalastus on miltei sairaaloista. Mielelläni harrastelen kaikenlaista mikä ei luita katko. Käyn mielelläni kuntosalilla, uimassa, rullaluistelemassa, laskettelemassa. Joskus saatan jopa eksyä ravintolaan tanssahtelemaan, sekä virvokkeita nauttimaan! Harrastan myös rekisteröimättömän ”Eestlased Lapimaal” seuran toimintaa. Valitettavasti on viimeinen toiminto jäänyt hieman paitsioon, mutta olemme kuitenkin silloin tällöin kokoontuneet pienryhmissä. Haaveena on vielä nostattaa ”Eestlaset Lapimaal” aktiiviseen toimintaan.

Elämässä täytyy olla haaveita ja unelmia, jotta voimme toteuttaa edes osan niistä!

 

 

vahur1969@hotmail.com

 

Kiitoksia kun kävit katsomassa minuun kotisivua! Ihminen se minäkin olen ja vieläpä ihan normaali sellainen. Kiitos kaikille… 

 

Yksi halaus voi poistaa tuhat murhetta!

 

Toivotan kaikille oikein hyvää jatkoa ja hyviä valintoja elämäntielle!